Kuusi kymmenestä (59 %) äänestysikäisestä suomalaisista antaa kritiikkiä hallitukselle. Se on toiminut huonosti kolmenkymmenenneljän ja melko huonosti kahdenkymmenen viiden prosentin mielestä.
Tiedot ilmenevät Verianin syyskauden 2024 Puoluebarometrista. Puoluebarometri on Suomen kattavin puoluekannatuksen ja puoluemielikuvien tutkimus. Kyselytutkimuksemme mukaan joka kolmas (33 %) on päinvastaista mieltä, jakaen hallitukselle kiitosta. Kahdeksan prosenttia pitää sen toimintaa hyvänä, 25 prosenttia melko hyvänä.
Puoluebarometri on tutkimuksena suomalainen erikoisuus: missään muualla poliittiset kilpailijat eivät kokoonnu samalla tavalla yhteisen tiedon ääreen. Verianin toteuttamaa Puoluebarometriä voikin pitää maailmanlaajuisesti ainutlaatuisena tutkimuksena. Ensimmäinen Puoluebarometri toteutettiin vuonna 1973.
Tällä hetkellä varsinkin kokoomuslaiset (81 %) ja perussuomalaiset (69 %) ajattelevat hallituksen onnistuneen työssään. Pienemmissä hallituspuolueissa onnistumista ei pidetä yhtä ilmeisenä; 52 prosenttia kristillisdemokraateista on heidän kanssaan samaa mieltä, RKP:n kannattajista ainoastaan 37 prosenttia.
Liki kaikki eli 95 prosenttia vasemmistoliittolaisista antoi hallitukselle heikon arvosanan. Sosialidemokraateista 93 ja vihreistä 85 prosenttia oli asiasta samaa mieltä. Keskustan kannattajista 62 prosenttia pitää hallituksen työn jälkeä huonona.
Orpon hallitus jää suosiossa selvästi Sanna Marinin hallitukselle. Marinin kabinetin paras noteeraus päihittää suosiossa jopa Mauno Koiviston hallituksen 1970 ja 80luvun taitteessa.
Parhaimmillaan 69 prosenttia suomalaisista piti Marinin hallituksen työtä hyvänä. Professori Heikki Paloheimon tekemän seurannan ansiosta tiedetään, että vuonna 1981 65 prosenttia suhtautui myönteisesti Koiviston hallitukseen.
Myös yksi Kalevi Sorsan kabineteista sai enemmistöltä hyvää palautetta. Enimmillään 58 prosenttia suomalaisista ajatteli sen tekevän hyvää työtä.
Sanna Marinin hallitus sai enemmistöltä hyvän arvosanan kuudesti seitsemässä mittauksessa. Heikoimmillaankin 49 prosenttia suomalaisista piti sen toimintaa hyvänä. Viimeisen 30 vuoden aikana toimineista hallituksista Marinin johtama onkin omassa luokassaan.
Paavo Lipposen II hallituksen syyskuussa 2001 saama arvio yltää lähimmäksi Marinin hallituksen arvosanoja. Silloin 47 prosenttia kertoi pitävänsä sen toimintaa vähintään melko hyvänä.
Suomalaiset suhtautuvat kaikkein myönteisimmin SDP:hen. Vajaa puolet eli 44 prosenttia ajattelee siitä tällä hetkellä positiivisesti. Kokoomuksesta on myönteinen kuva 42 prosentilla. Keskusta herättää positiivisia ajatuksia 41 prosentissa.
Kolmanneksella on vastaava käsitys Vihreästä liitosta (34 %) ja vasemmistoliitosta (33 %).
Hieman harvempi eli 29 prosenttia ajattelee myönteisesti RKP:stä, melkein yhtä moni KD:sta (28 %), perussuomalaisista (28 %) tai Liike Nytistä (27 %).
Perussuomalaisiin suhtaudutaan tällä hetkellä hiukan negatiivisemmin kuin viime keväänä. Kuusi prosenttiyksikköä harvempi ajattelee siitä nyt myönteisesti. Myös niitä, joilla on vihreistä myönteisiä ajatuksia, löytää nyt vähemmän (4 %yks.) kuin keväällä.
Aavistuksen verran useampi kuin kevään tutkimuksessa suhtautuu nyt myönteisemmin SDP:hen ja RKP:hen – kummallakin muutos on +3 prosenttiyksikköä.
Tulevissa kuntavaaleissa 58 prosenttia kertoi aikovansa varmasti äänestää. Neljännes eli 24 prosenttia tekee niin todennäköisesti,13 prosentin jättäessä vaalit luultavasti väliin.
Aluevaaleissa, jotka järjestetään aluevaalien kanssa yhtä aikaa, 51 prosenttia uskoo äänestävänsä varmasti, 26 prosenttia todennäköisesti. Kuudennes (16 %) arvelee mitä todennäköisimmin jättävänsä aluevaaleissa äänestämättä.
Puoluebarometrissä käytetty tapa ja erityisesti siinä varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautuneiden määrä on antanut hyvin osviittaa tulevien vaalien äänestysaktiivisuudesta.
Esimerkiksi kevään 2023 Puoluebarometrissä 72 prosenttia tutkimukseen osallistuneista piti omaa äänestämistään eduskuntavaaleissa varmana. Kotimaan äänestysprosentti oli 72,0.
Tuore tulos vihjaa, että tulevien kuntavaalien äänestysaktiivisuus voisi olla aavistuksen verran parempi kuin vuonna 2021, jolloin se jäi historiallisen alhaiseksi (55,1 %).
Sakari Nurmela, Verian.
+358 40 578 5080
Kirjoittaja on vastannut Puoluebarometrin tuottamisesta yli kymmenen vuoden ajan.
Puoluebarometri on kahdesti vuodessa toteutettava puolueiden yhteistutkimus. Siinä kerätty informaatio on kaikkien tutkimukseen osallistuvien puolueiden käytettävissä niiden sisäisessä suunnittelu ja strategiatyössä.
Verian toteutti Puoluebarometrin kyselytutkimuksen 30.9.–10.10.2024. Aineisto on kerätty Verianin käyttämässä suomalaisessa vastaajapaneelissa. Haastateltu joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien ahvenanmaalaiset. Haastattelujen kokonaismäärä on 1768. Tutkimustulosten virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.