Suomi on kuudetta kertaa peräkkäin(!) maailman onnellisin maa, kertoo The World Happiness Report 2023 -raportti. Tulos tuntuu aiheuttavan melkoista hikkaa suomalaisille, jos on uskominen lehtijuttuja ja televisio-ohjelmien katugallupeja: Voiko tämä olla tottaI.
Verianissa päätimme tutkia suomalaisten omia käsityksiä siitä, voiko tähän tulokseen luottaa. Kysely tehtiin internetpaneelissa täysi-ikäisille suomalaisille helmikuun 17. ja 22. päivän välisenä aikana. Kysyimme, uskovatko vastaajat, että tutkimustulokset Suomesta maailman onnellisimpana maana vastaavat todellisuutta.
Teimme kyselyn siis vaiheessa, kun Suomi oli saanut "vasta" viisi peräkkäistä onnellisimman maan titteliä, ja odottelimme kuudetta tulevaksi.
Noin puolet suomalaisista uskoo raportin tuloksen pitävän paikkansa.
Vaikka YK:n aloitteesta perustettu Sustainable Development Solutions Network -organisaatio vuodesta toiseen kertoo onnellisesta maastamme, suomalaisille tämä ei ole itsestäänselvyys. Vääräleuat sanovatkin, että Suomen pitäminen maailman onnellisimpana maana vaatii sitä, että ei ole käynyt Suomessa - ja eri mieltä oleminen vaatii ehdottomasti sitä, ettei ole käynyt muissa maissa!
The World Happiness Report 2023:n listauksen kärkiviisikko on
- Suomi
- Tanska
- Islanti
- Israel
- Alankomaat
Pohjoismaiden sijoittuminen ykkössijoille kuuluu jo tutkimuksen perinteisiin. Myös muissa elämänlaatua mittaavissa selvityksissä Pohjois-Eurooppa tapaa valloittaa huippusijoitukset.
Yrittäjät pitävät Suomea onnellisimpana maana
Vahvasti Suomen ykkössijan totuudenmukaisuuteen luottavat yrittäjät sekä korkeasti koulutetut. Sen sijaan perussuomalaisten kannattajat sekä itseään persoonaltaan negatiivisiksi henkilöiksi kuvaavat vastaajat eivät pidä tulosta totuudenmukaisena.
On kiinnostavaa, että vastaajan ikä ei vaikuta vastausten jakaumaan. Asuinpaikan suhteen tulokset hiukan vaihtelevat, vaikka erot eivät olekaan suuria. Eniten Suomeen maailman onnellisimpana maana uskovat Länsi-Suomen alueella asuvat. Länsi-Suomeen lasketaan kuuluvaksi Keski-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa.
Yhteiskuntaluokka vaikuttaa vastauksiin, samoin koulutus. Itsensä työväenluokkaan sijoittavista vastaajista 51 prosenttia ei usko väitteeseen, kun koko väestössä "en usko" -vastauksia on 44 prosenttia. Akateemisesti koulutetusta "en usko" -kantaa edustaa vain 33 prosenttia vastaajista.
.svg)
Back
