Ilmastobarometri

Ilmastokriisi nähdään vakavana uhkana, mutta enemmistö suomalaisista näkee ilmastoratkaisuissa myös taloudellisia mahdollisuuksia. Kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, että ilmastollisesti kestävät ratkaisut tulevat parantamaan suomalaisten hyvinvointia. Enemmistö (79 %) vastaajista on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi kehittämällä osaamista ja uusia teknologisia ratkaisuja.

Barometri on toistuva tutkimus. Vastaava kyselytutkimus toteutettiin viimeksi vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, jolloin ilmastonmuutoksen torjuntaa pidettiin tämänkin päivän tilannetta tärkeämpänä. Silloin seitsemän suomalaista kymmenestä toivoi ilmastokriisin ratkaisua hallituksen yhdeksi kärkiteemaksi.

Vuonna 2019 44 % vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt vastaava luku on 32 %, mikä on merkittävä muutos, sanoo tutkimusjohtaja Jaakko Hyry.

Lisäksi jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.

Miksi emme hillitse ilmastonmuutosta?

Suomalaisten ilmastonmuutoksen hillintää ja päästöjen vähentämistä nykyistä nopeammin näyttävät estävän eniten

• ilmastoystävällisen elämän mahdollistavien tuotteiden ja palvelujen kalleus
• se, että poliittiset päättäjät eivät uskalla tehdä ratkaisuja, jotka vaarantavat heidän uudelleenvalintansa
• haluttomuus muuttaa kulutustottumuksia ilmastoystävällisemmäksi
• ilmastonmuutoksen ja päästöjen vähentämisen kustannukset jakautuvat epätasaisesti eri väestöryhmille

Tutkimustiedon ja tutkimuksen riittämättömyyttä päästöjä vähentävistä ratkaisuista korostavat muita useammin yli 65-vuotiaat, omakotitalossa asuvat, kokoomusta kannattavat sekä myös ne, jotka joutuvat ajoittain tinkimään hankinnoistaan.

Jaakko Hyry selvitti kyselyssä myös sitä, missä asioissa suomalaiset ovat samanmielisiä, missä erimielisiä.

Samanmielisyys oli suurinta seuraavissa väittämissä:

1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt eri puolilla maailmaa
2. Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi kehittämällä osaamista ja uusia teknologisia ratkaisuja
3. Ilmastonmuutos on yksi suurimmista globaaleista uhista maailmassa
4. Ilmastonmuutokseen varautumalla voidaan vähentää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haittoja
5. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen rajojen ulkopuolella voivat aiheuttaa turvallisuusuhkia Suomelle

Erimielisyys oli suurinta seuraavissa väittämissä: 

1. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa merkittäviä haittoja minulle tai läheisilleni lähitulevaisuudessa
2. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat uhka Suomen taloudelle
3. Ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa
4. Myös Suomen on varauduttava kiireesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
5. Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseen osallistui 1043 iältään 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimuksen on tilannut Ilmastoviestinnän ohjausryhmä, johon kuuluvat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Motiva, VTT, Suomen Akatemia, Kuntaliitto, Demos Helsinki, Sitra, Business Finland ja Opetushallitus.

Lisätietoja tutkimuksen toteutuksesta ja tuloksista löytyy valtioneuvoston sivuilta.

Read the findings in English