Millä kielellä suomalaiset haluavat saada palvelua?

Haluavatko suomalaiset vaalia kansalliskielistä Suomea vai ollaanko valmiita käyttämään enenevästi englantia kansalliskielten rinnalla tai jopa niiden sijaan? Näkevätkö suomalaiset englannin kielen lisääntyvässä käytössä samanlaisia haittoja ja uhkakuvia kuin mm. kielentutkijoiden suunnasta on esitetty? Entä tarvitsevatko kansalliskielet tuekseen tiukempaa sääntelyä?

Oma kieli ry on toteuttanut yhteistyössä Verianin kanssa suomalaisten asenteita ja mielipiteitä mittaavan Kansalliskielibarometrin. Barometrin ensimmäinen osa – Kansalliskielet ja englanti – on julkaistu 4.12.2023. Jatkona julkaistaan kaksi muuta osaa, joissa käsitellään mm. koulutukseen, julkisiin ja yksityisiin palveluihin, työelämään sekä kielipoliittiseen ohjaukseen liittyviä kysymyksiä.

Suomalaiset ovat lähes yksimielisiä kansalliskielten merkityksestä osana suomalaisuutta. Suomalaiset eivät usko, että julkisia palveluita kannattaa tarjota kattavammin Englanninkielisenä.

Barometrin tarkastelun näkökulma on yhteiskunnallinen: millä kielellä Suomessa pitäisi toimia, kun ollaan vuorovaikutuksessa omaa lähipiiriä tai kieliyhteisöä laajemmin toisten suomalaisten ja Suomessa asuvien kanssa koulutuksessa, työelämässä, julkisten ja yksityisten palveluiden käyttäjinä sekä yhteiskunnallisessa toiminnassa. Barometrissa ei käsitellä englannin kielen käyttöä kansainvälisissä yhteyksissä, kansalliskielten keskinäistä asemaa eikä kotoperäisiä vähemmistökieliä.